Keski-ikäinen pääsykoerumbassa

IMG_20160602_074712

Metropolia 30.5.2016

Tuntui haastavalta kirjoittaa asia kaikelle kansalle Facebookissa. Tunnustaa, että keski-ikäinen naisenpuoli oli asettautunut samalle viivalle nuorempien kanssa.  Tunnustaa, että aion pärjätä, ja löytää tavan päästä kiinni opintoihin tavalla tai toisella. Pelko ja häpeä epäonnistumisesta ovat olleet riesana. Ajattelin kuitenkin, ettei mahdollinen hopea ole turmioksi.

 

 Päätin keväällä yhteishakujen aikaan, että jatkan media-alan parissa. Täytin hakublanketit, tein vaaditut ennakkotehtävät ja luin pääsykoekirjat. Kertasin vähän ruotsin kieltäkin, kun kahdessa paikassa mokomaa testattiin kielikokeella. Skeptisesti ajattelin, että varsinainen pääsykoekutsu on melkoisen epätodennäköistä. Yllätyin melkoisesti, kun audiensseja pääsykokeisiin saapuikin kaikkiin kuuteen hakuvaihtoehtoon.

Jumppasin pääsykokeita työharjoittelun ohessa. Oli mielenkiintoista havaita, että näillä kymmenillä lukeminen on erilaista kuin nuorempana. Huomasin keskittyväni paremmin,  ja viehättyväni lukemistani materiaaleista. Etsin jopa esimerkkeinä käytettyjä tapauksia netistä ymmärtääkseni, mistä on kirjoitettu ja mitä. Oppimisen nälkä kasvoi.

Itse pääsykokeet kertoivat koulusta jo paljon. Samoin koulun hengestä ja asennoitumisesta opiskelijoihin. Ero oli erityisen selkeä monimuoto-opetuksen ja päiväopetuksen välillä. Mitä enemmän oppilaitoksessa oli nuoria opiskelijoita, sen tiukempi valvonta oli kokeissa. Tehtävätyypitkin olivat enemmän yleissivistykseen kuin kokemukseen nojaavia.

Löysin itsestäni pelkurin, jännittäjän ja heittäytyjän. Osa minusta suhtautui kokeisiin kuin työmatkoihin. Noina päivinähän ei voi koskaan tietää, mitä on edessä. Pärjättävä on sillä tiedolla ja taidolla, mitä on elämässä ehtinyt mukaansa kerätä. Toinen osa minua jännitti kielikokeita ja ryhmätehtäviä. Hämmästyksekseni ryhmätehtävät olivatkin testien hauskin juttu. Kuinka paljon yhdessä tehden voikaan keksiä enemmän ja tehdä asioita erilaisista vinkkeleistä!

Olen nyt jo ylittänyt itseni. Hain ja kävin kokeissa. Pääsin jopa pääsykokeiden toisiin vaiheisiin. Olen ensimmäistä kertaa tehnyt itse enemmän kuin koskaan aiemmin. Olen myös tahtonut kovemmin. Enempää en olisi edes tällä taustalla osannut. Vielä.  Valintakriteereistä ja muista pääsykokeen tehneistä riippuu se, kuinka tänä vuonna käy.

Suunnitelma B hautuu parhaillaan varoiksi takaraivossa. Jos yksi ovi sulkeutuu, jossain on varmasti pienesti raollaan joku toinen. Tie täytyy vain löytää ja tehdä päätös sen seuraamisesta. Vielä reilut kolme viikkoa jännittämistä, sitten nähdään mahdollinen syksyn suuntaviiva. Odottaminen on yhtä aikaa rasittavaa ja riemukasta. Tulevaisuus tuntuu avoimelta ja värikkäältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: