Kategoria: elämä

Omakotikolosta kimppakämppään

Saatuani opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta, täytyi arkipäivien asuminen miettiä täysin uudelta vinkkeliltä. Arjen raharealiteetit ohjasivat varsin tiukalla otteella tulevan opiskelijan asumismuodon valintaa. Vuosien keskituloisesta omakotiasumisesta matka kävi suvereenisti hämmästellen opiston asuntolaan. Opiston yksiössä naisenergia pursuaa oikein kolmella sydämellä. Niin, täällä jaetaan konkreettisesti koko elämä. Sopeudu tai kiristele hampaitasi. Perheellisenä on työn myötä tullut juurruttua Etelä-Suomeen. Perhekoon kasvettua virallisten kriteerien…

Itsekriittisyys boosterina

Raastava ja kalvava tunne siitä, että kelpaako tämäkään. Olenko tehnyt asiat riittävän hyvin  vai puuttuuko vielä jotakin. Suoritinko sittenkään edes sinnepäinkään. Ymmärsinkö edes annettua tehtävää. Miksei mielessä vilkahda ainuttakaan ratkaisua yhtäkkisesti lonkalta heitettyyn kysymykseen. En millään selviydy näistä kaikista juuri nyt meneillään olevista asioista ajoissa. En pysty, luovutan jo ajatuksissani ja pakenen piiloon suloisenlämpimän peiton alle, turvaan. Tahdon vain olla,…

Motivaatio

Mistä kumpuaa motivaatio? Halu olla paikalla, läsnä henkisesti ja fyysisesti. Heittäytyä tekemisen huumaavaan virtaan sitoutuen.  ”Jospa onkin niin, että elän vain kerran”, lauletaan Neljän ruusun klassikkohitissä. Nyt ympärillämme on menossa vahva hetkessä elämisen mantra ja kulttuuri. Onko epämuodikasta olla harkitseva ja tehdä elämän pelisiirrot rauhassa miettien. Huomioiden ympärillä tilanteen ja sidosryhmät. Milloin on oikea aika itsekkyydelle…

Repäise itsesi irti

Vain itseänsä voi muuttaa  epätyydyttävässä toimintakuviossa. Sen tajuamiseen on mennyt suhteettoman monta vuotta. Monta pitkää vuotta, jolloin päivät tuntuivat suurelta osin selviämiseltä rastista toiseen. Hyvät ja kauniit hetket laimentuivat vetiseksi kurriksi tai pahimmillaan  piimivät happamaksi ennen kuin edes ehtivät antaa oikeaa täyteläistä elämänmakuista aromia. Elämän värit ympärillä haalistuivat, keittiön pöydällä olevasta syksyn punaposkisesta omenasta  tuijotti…

Karmit kaulassa

Vatsanpohjaa poltti ja kipristeli jo vuorokausi ennakkoon. Kaikki mahdolliset rentoutusmenetelmät viuhuivat pääkopassa. Yksikään niistä ei tarttunut tajuntaan siinä mittakaavassa, että siitä olisi ollut merkittävästi apua. Nainen oli kipsissä ja pahasti. Tajuntaan koetti päästä ajatus siitä, että jokainen kanssaopiskelija on vuorollaan samassa piinapenkissä. Koko luokka kuuntelee tekeleesi ja suoritustasi arvioidaan teknisesti. Puhettakin pitäisi irrota, mieluummin jostakin sellaisesta aiheesta, jota joku…

Voionmaan Tylypahka

Tätä paikkaa voisi todellakin kutsua Tylypahkaksi. Eräs opettajista totesi, että hänestä paikalta puuttuu vain lajitteluhattu, kun toimittajat vahvistivat lopullisia opintosuuntausvalintojaan muutama viikko sitten. Valintamahdollisuus kesken aloitetun opiskelun tuo mielenkiintoisen lisämausteen ja aloittaa väistämättä ”entä jos” -ajatusleikin. Uteliaana ja oppimisesta motivoituvana ihmisenä haluaisi tehdä kaiken ja osallistua mahdollisimman moneen asiaan, kuinkas muuten. Ehkä mittariin tulleet ajokilometrit ja ikälisät ovat…

Joka päivä uusi ”eka” kerta

Ajatus havahdutti ja pysäytti. Tänä syksynä tähän mennessä jokainen uusi päivä on ollut  ainutkertainen ensimmäinen kerta jollakin elämän osa-alueella.  Aamulla herätessä ei ole välttämättä päivän kulusta kuin kevyt raami olemassa, useimmiten ei sitäkään. Ja täällä erityisesti, kuten elämässä yleensäkin, asioilla pakkaa olemaan aivan oma kulkusuuntansa suhteessa suunnitelmiin. Syksyn aikana eteen tulleet uudet asiat ovat olleet käsiteltäviä, ihmisenkokoisia…

Liian kiltti

  Kiltteys on seurannut jalanjäljissä kuin varjo. Joskus toivoi, että olisi kuin Peter Pan ja hukkaisi varjon. Pysyvästi. Jäisi Mikä-Mikä-Maahan ja osaisi olla kuin Helinä Keiju, Peter tai kuin itse Kapteeni Koukku. Kiltin ihmisen elämässä kasvetaan aikuiseksi ja otetaan vastuun helmasta kiinni. Unohdetaan hulluttelu ja leikkiminen. Jälkikasvun kanssa puuhaillaan järkeviä. Tosiasiassa ilman perimässä opittua ”vie mennessäsi,…

Siellä koti missä reppu

Siellä koti missä reppu -ajatus on ollut kantavana takaraivossa  läpi elämän. Kaipa sitä on  loppujen lopuksi luonteeltaan hieman nomadi ja kaihoaa matkaan keväisten muuttolintujen tavoin joka vuosi.  Klaanin lisääntyminen vuosien varrella  on stabiloinut elämää eteläsuomalaiseen omakotitaloon. Reppu on näytellyt lähinnä kauppakassin virkaa virttyessään ja vanuessaan viikoittaisen maitolastin hakureissuilla. Tukikohtaa on kodiksi varustettu suurella hartaudella ja reput…